Perheoikeudelliset palvelut

Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän lastenvalvoja palvelee mm. seuraavissa asioissa:

  • Isyyden selvittämisasiat (siltä osin, kun sitä ei tehdä neuvolassa)
  • Lapsen huoltoa, asumista, tapaamista ja elatusta koskevien sopimusten vahvistaminen
  • Tuomioistuimen pyytämien olosuhdeselvitysten laatiminen lapsen huoltoa-, asumista- tai tapaamista koskevissa asioissa

Isyyden selvittäminen

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys tunnustetaan äidin kotipaikkakunnan lastenvalvojan luona, mikäli sitä ei olla tehty jo neuvolassa ennen lapsen syntymää. Isyyden tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuoltajuudesta. Muuten äiti pysyy lapsen ainoana huoltajana.

Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde, jonka perusteella muodostuu perintöoikeus ja oikeus muihin perheoikeudellisiin etuuksiin sekä elatusvelvollisuus. Isyyden vahvistamisen jälkeen voidaan lapselle antaa isän sukunimi. Lapsi saa samanlaisen oikeudellisen aseman kuin on avioliitossa syntyneellä lapsella.

Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää on mahdollista raskauden aikana äitiysneuvolassa. Samalla käynnillä tulevat vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Jos vanhemmat asuvat erillään, äitiysneuvolassa ei voida sopia lapsen asumisesta eikä tapaamisoikeudesta eikä elatuksesta, vaan näistä on sovittava erikseen lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Mikäli isyys on tunnustettu neuvolassa, maistraatti vahvistaa isyyden reilun 30 kalenteripäivän jälkeen lastenvalvojan toimitettua asiakirjat maistraattiin.

Huolto-, asumis- ja tapaamissopimukset

Sopimusasioissa vanhempien tulee asioida yhdessä. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, molemmat vanhemmat voivat asioida oman kotikuntansa lastenvalvojan luona. Lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa asianosaisia ja sopijapuolia ovat vanhemmat. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä vaan sopimusneuvottelut käydään vanhempien kesken. Tästä syystä vanhemmille varataan yhteinen aika ja neuvottelut käydään molempien vanhempien läsnä ollessa. Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatia vanhempien sopimista asioista täytäntöönpanokelpoinen ja lapsen edun mukainen asiakirja.

Lapsen asioista sovittaessa lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja punnita eri vaihtoehtoja ennen muuta lapsen kannalta ja harkinnassa on tärkeää ottaa huomioon, kuinka lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten.

Vanhempien tulee ratkaista se, kumman vanhemman luona lapsi jatkossa asuu. Tälle sopimukselle pohjautuvat sekä tapaamissopimus että elatussopimus. Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat asiat perustuvat lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Lapsen huolto voi olla molemmilla vanhemmilla (yhteishuolto) tai vain toisella vanhemmalla (yksinhuolto). Yhteishuollossa molemmat vanhemmat yhdessä vastaavat lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, saavat tietoa lapsesta ja edustavat lasta.

Laki turvaa lapsen oikeuden tavata molempia vanhempiaan, jos nämä eivät asu yhdessä. Lapselle on tärkeää, että hänellä on pysyvät suhteet molempiin vanhempiin. Vanhemmat voivat sopia tapaamiskysymyksistä keskenään suullisesti tai tehdä kirjallisen sopimuksen, jonka lastenvalvoja vahvistaa.

Elatussopimus

Lain mukaan lapsella on oikeus elatukseen, josta vastaavat hänen vanhempansa kykynsä mukaan. Vanhemmat ovat vastuussa lapsen elatuksesta siihen saakka, kun tämä täyttää 18 vuotta. Mikäli lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva vanhempi toteuttaa lain mukaista elatusvastuutaan yleensä kuukausittain maksettavalla elatusavulla. Sen määrästä vanhemmat voivat neuvotella lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja on oikeutettu vahvistamaan elatusta koskevan sopimuksen, mikäli vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä yhtä mieltä. Lapsen elatusta koskevat asiat perustuvat lakiin lapsen elatuksesta.

Koulutusavustus

Lapsen elatuksesta annetussa laissa vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, jos se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuvista kustannuksista.

Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, lapsen edustajana toimii lapsen lähivanhempi. Sen sijaan täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja voi itsenäisesti asuessaan kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen omalle tilille. Lapsia koskevissa asioissa sovinnon löytäminen on keskeisen tärkeää ja on lapsen edun mukaista.

Elleivät vanhemmat pääse yksimielisyyteen lapsen asumiseen, huoltoon tai elatukseen liittyvissä asioissa, asia voidaan viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Ennen päätöksentekoa tuomioistuin voi pyytää olosuhdeselvityksen sosiaalilautakunnalta. Selvitystä varten lastenvalvoja ja perheneuvoja tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen ja tarvittaessa käyttävät muuta asiantuntija- apua.

Lastenvalvoja Aija Pesonen
Soittoajat ma, ti, to ja pe kello 9-10
044 577 2849
[email protected]