Lasten puheterapia

LASTEN PUHETERAPIAPALVELUT POSASSA

Puheterapeutin vastaanotolle tullaan lähetteellä. Lääkärit, psykologit, neuvolaterveydenhoitajat ja muut terveydenhuollon työntekijät tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja voivat tehdä lähetteen puheterapeutin arvioon pääsemiseksi. Kaikki puheterapialähetteet käsitellään Lasten kuntoutustyöryhmässä. Jos se päätyy suosittamaan puheterapeuttista arviota, lapsi siirtyy arviojonoon. Jos arviointi voidaan toteuttaa etäyhteydellä, on siihen pääsy nopeampaa. Jos taas joudutaan odottamaan lähikontaktia, se saattaa hieman kestää. Omalla paikkakunnalla toteutettavaan lähiarvioon kestää n. puolisen vuotta, mutta jos perhe on valmis itse lähtemään arviointiin esim. Poriin tai Tampereelle, se yleensä nopeuttaa asiaa. Kaikkiin näihin arviointeihin PoSa antaa maksusitoumuksen. Ja ainoastaan tämän arvioinnin kautta voi päätyä kuntouttavaan puheterapiaan, suosituksen mukaan joko lähi- tai etäkontaktilla.

Tällä hetkellä PoSalla on jatkuvaa vaikeutta järjestää lasten puheterapiaa perinteisenä omana palveluna eli puheterapeutin vastaanottopalveluina. Syy tähän on valtakunnallisestikin tuttu, eli pula puheterapeuteista. Puheterapeuttista tutkimusta ja kuntoutusta hankitaankin pääasiassa ostopalveluina. Kaikki ostopalveluinakin hankittavat puheterapeutin käynnit ovat asiakkaalle maksuttomia ja luottamuksellisia.

Koska tarjolla olevat puheterapian palveluntuottajat voivat sijaita aivan eri puolella maata, käytetään etäpalveluja, jotta lapsille saadaan tilannearvio ja asianmukainen kuntoutussuunnitelma. Etäpuheterapia voidaan toteuttaa kotiin, lapsen päiväkotiin tai kouluun tai PoSan puheterapeutin työhuoneella (Alpinkatu 2).

PoSan puheterapian yhteyshenkilö sairaanhoitaja Lotta Silmunmaa hoitaa PoSan puheterapian ostopalvelutoimintaa. Jos esim. etäpuheterapia ei palvele lapsen tarpeita riittävän hyvin, hän auttaa asiakasperhettä lähivastaanoton etsimisessä. Hän auttaa tarvittaessa myös puheterapian kuntoutushakemuksen teossa Kelan palveluihin, jos puheterapian tarve näyttää pitkäaikaiselta ja se on luonteeltaan vaativaa.

Lotta Silmunmaan puhelin 044 5773 363.

Puheterapeuttista kuntoutusta (puheterapiajaksot, esim. 10-30x/vuosi) hankitaan pääasiassa lastenneurologisille häiriöryhmille (viivästynyt tai poikkeava puheen-ja/tai kielenkehitys, motoriset puheen tuoton erityisvaikeudet). Äännevirheiden hoitamiseksi on hyödynnetty etä- ja verkkopuheterapiaa, johon PoSa maksaa lisenssin, jos lapsi, perhe ja palveluntuottaja pitävät tätä harjoittelumuotoa mahdollisena.

Voi myös hyvin käydä niin että motivoitunut lapsi oppii puuttuvan äänteen pienellä avustuksella kotioloissa. Puheterapiajonotuksen aika kannattaakin käyttää hyödyksi ja katsoa äännevirheiden hoidon ydinasiat, jotka on esitelty erinomaisesti Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla. Sinne linkki:

https://www.jyvaskyla.fi/terveys/kuntoutus/puheterapia/harjoitusmateriaalit

Sieltä löytyvät ohjeet R, S, L-ja K-äänteiden harjoitteluun.

Lisäksi sivuilla on ohjeet yleiseen suun motoriikan kehittämiseen äänneharjoittelun pohjaksi, ja ohjeita lukemisvalmiuksien kehittämiseen kotiin tarkoitetun materiaalin tuella

PERUSTERVEYDENHUOLLON PUHETERAPEUTIN YLEISIMMÄT ASIAKASRYHMÄT

  • Äännevirheet ovat yleisimpiä ja lievimpiä puheen häiriöitä, joita kuntoutetaan rajoitetusti arviointi- ja seurantakäynneillä sekä ohjataan kotiharjoitteluun.
  • Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (entinen nimi dysfasia) (kts. Esim. Rapinin-Allenin dysfasialuokitus).
  • Viivästynyt puheen ja kielen kehitys.
  • Dysfonologia (useamman äänteen puutokset ja sekaantumiset).
  • Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta eli Dysleksiaa/Dysgrafiaa pyritään ennaltaehkäisemään puheterapeuttisin keinoin ts. harjaannuttamalla kielellisen tietoisuuden ja kuullun prosessoinnin taitoja.
  • Puheen sujuvuuden häiriöt eli änkytys ja sokellus.
  • Lasten syömisen ja nielemisen vaikeudet.
  • Huuli- ja suulakihalkioissapuheterapia on osa kokonaishoitoa.
  • Kuulovammat, esim. sisäkorvaistutteen saaneiden lasten puheen tuoton ja kuulemisen kuntoutus.
  • Motoriset puhevaikeudet(esimerkiksi verbaali dyspraksia, joka onRapinin-Allenin dysfasialuokituksen mukaan eräs kielellisen erityisvaikeuden alaryhmä).
  • Suualueen motoriset häiriöt.
  • Dysartria eli puhelihaksiston heikkoudesta, halvauksesta tms. johtuva puhelihaksiston koordinoinnin häiriö.
  • Äänihäiriöt.
  • AAC-menetelmiä (Augmentative And Alternative Communication eli puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot) tarvitsevat asiakkaat.