Ehkäisevää päihdetyötä tehdään yhteistyössä

Katja Kaapeli aloitti uudessa toimessa ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattorina elokuussa 2020.

PoSan alueella koettiin toimen perustaminen tarpeelliseksi, jotta sen myötä pystytään paremmin auttamaan kaikkia ikäryhmiä koko toiminta-alueella.

Kaapelin tehtäviin kuuluu koordinoida ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä työryhmiä, varhaisen puuttumisen malleja ja päihdehaittoja ehkäisevien tapahtumien suunnittelu ja toteutus.

– Lisäksi puolet työajastani teen vastaanottotyötä nuorille mielenterveys- ja päihdeasioihin liittyen. Nuoret voivat itse varata ajan keskusteluun, tai koulun tai oppilaitoksen kautta voidaan ohjata vastaanotolle, Kaapeli kuvailee työtään.

Ehkäisevällä päihdetyöllä halutaan vähentää ja ennalta ehkäistä päihteistä johtuvia haittoja kaiken ikäisillä ihmisillä. Sen vaikutukset kohdistuvat päihteiden käyttäjään ja läheisiin sekä lähiympäristöön ja yhteiskuntaan.

Tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja sekä edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia.

Ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu alkoholi, tupakka, nuuska, huumeet ja muut päihtymiseen tarkoitetut aineet. Myös rahapeliriippuvuus luokitellaan päihteeksi.

– Kaikki päihteet näkyvät kentällä voimakkaasti. Se, mikä päihde nousee milloinkin voimakkaammin esille, vaihtelee aaltomaisesti ja riippuu monista eri tekijöistä. Lisäksi eri kunnissa on omat haasteensa.

Ehkäisevä päihdetyö on osa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä, jota säätelee laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015).

Päävastuu ehkäisevästä päihdetyöstä kuuluu kunnalle. Kaikenikäiset ovat oikeutettuja laadukkaaseen ehkäisevään päihdetyöhön elämäntilanteestaan riippumatta.

Pakka-toimintamallia toteutetaan paikallisin voimin

Pakka-toimintamalli on paikallisten alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitetty menetelmä, jota toteutetaan PoSan alueella koko yhteisön voimin.

– Meillä on kaksi ehkäisevän päihdetyön työryhmää, joissa on mukana eri sidosryhmiä. Tarjontaryhmässä on mukana paikallisia kauppoja, ravintoloita ja Alkon edustajia, ja heidän kanssaan kokoonnumme pari kertaa vuodessa keskustelemaan alueen päihdetilanteesta.

Pakka-toimintamallin mukaisella työllä voidaan tiukentaa päihtyneille anniskelua ravintoloissa, parantaa ikärajavalvontaa myyntipaikoissa ja vähentää alaikäisten alkoholin ja nikotiinituotteiden saatavuutta.

Mallin avulla tuetaan alaikäisten raittiutta ja vaikutetaan asukkaiden asenteisiin alaikäisten juomista kohtaan.

– Kysyntää ehkäisevän päihdetyön ryhmä kokoontuu puolestaan noin kerran kuukaudessa. Ryhmässä teemme tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Mukana on edustajia nuorisotoimesta, liikuntatoimesta, kouluterveydenhuollosta, lastensuojelusta ja poliisista. PoSan alueen jokaisesta kunnasta on edustaja mukana, jotta alueelliset tarpeet tulevat huomioiduiksi.

Nuoria tuetaan Valomerkki- ja Omin jaloin -menetelmillä

PoSan alueella on myös käytössä varhaisen puuttumisen mallit valomerkki- ja Omin jaloin-menetelmät.

Valomerkki-keskusteluun ohjataan alaikäisiä, jotka ovat ensimmäistä kertaa päihteidenkäyttönsä tai päihteiden hallussapidon vuoksi tekemisissä poliisin, terveydenhuollon tai muiden viranomaisten kanssa, eivätkä ole lastensuojelun asiakkaita.

Valomerkki-keskustelu on tunnin mittainen päihdekeskustelu, johon osallistuu nuori ja vanhempi/vanhemmat sekä kaksi Valomerkki-koulutuksen käynyttä ammattilaista. Keskustelussa käydään läpi tapahtuma, joka johti poliisin tai muun viranomaisen puuttumiseen sekä keskustellaan päihteiden käytöstä ja niihin liittyvistä asenteista ja terveyshaitoista.

– Kokemukset keskusteluista ovat olleet positiivisia, sillä olemme saaneet hyvää palautetta sekä nuorilta että aikuisilta. Jatkuvuuden kannalta on hyvä, että olemme myös saaneet koulutettua lisää Valomerkki-ammattilaisia.

Omin jaloin -työskentely käynnistetään tyypillisesti tilanteessa, jossa nuoren elämäntilanteesta on herännyt joko lastensuojelullinen tai muu huoli tai jossa ei voida tarkasti määritellä, mistä kenkä puristaa.

Omin jaloin -prosessiin nuoret ohjautuvat lastensuojelun alkuarvioinnin, kuraattorien, erityisopettajien ja muiden yhteistyöverkostojen kautta.

– Sydäntäni lähinnä ovat nuoret ja heidän hyvinvointinsa. Työskentelin aiemmin kouluterveydenhoitajana, joten nuorten maailma iloineen ja suruineen on minulle tuttu. On tärkeää panostaa ajoissa nuoriin ja heidän tulevaisuuteensa.