COVID-19 –näytteiden otto PoSassa

TESTAA – JÄLJITÄ – HOIDA !

THL:n ja STM:n uusien ohjeiden mukaan COVID-näyte otetaan aiempaa matalammalla kynnyksellä 16.4.2020 lähtien.

Keskeisenä muutoksena on lisätä diagnostisten näytteiden ottoa.  Pyrkimyksenä on tavoittaa myös lieväoireisia tapauksia. Kohdentamaton näytteiden otto ei kuitenkaan ole hyödyllistä eikä oireettomia pidä tutkia muulloin kuin laitosepidemiaepäilyssä. Tavoitteena on tunnistaa tartuntaketjut ja torjuntatoimilla ja karanteenilla pysäyttää taudin leviämistä. Erityisen tärkeää on tutkia kaikki terveydenhuollon ja sosiaalihuollon oireiset työntekijät matalalla kynnyksellä, mutta myös muita oireisia tutkitaan.

Oireettomia ei tutkita altistuksen jälkeen, sillä sen perusteella ei voi lyhentää karanteenia (14vrk).

COVID -infektion aiheuttaman hengitystieinfektion oirekuva on vaihteleva:   

  • Kohonnut ruumiinlämpö tai kuume (vain noin puolella hoitoon hakeutuessa)
  • Yskä, nuha
  • Hengenahdistus
  • Kurkkukipu
  • Haju- ja makuaistin menetys
  • Päänsärky (yhdistettynä muuhun koronaviruksen oireeseen)
  • Poikkeava väsymys, huonovointisuus ja yleiskunnon lasku (yhdistettynä muuhun koronaviruksen oireeseen)
  • Painontunne rinnassa ja/tai lihaskivut (yhdistettynä muuhun koronaviruksen oireeseen)
  • Suolisto-oireet: pahoinvointi, vatsakivut, ripuli (yhdistettynä muuhun koronaviruksen oireeseen)

Huom !  Yksittäinen oire on harvoin oire COVID-infektiosta 

Keneltä näyte otetaan ?

  1. Näyte otetaan kaikista akuuttiin hengitystieinfektioon sairastuneista,  
  • jotka ovat oireidensa vuoksi ottaneet yhteyttä terveyspalveluihin puhelimitse
  • jotka ovat oireidensa vuoksi hakeutuneet päivystysvastaanotolle tai sairaalaan
  • jotka ovat sairastuneet asuessaan hoito- tai hoivayksikössä
  • joiden oireet ovat alkaneet osastohoidon (sairaalan tai terveyskeskussairaalan vuodeosasto) aikana, ellei syy ole muuten ilmeinen (esimerkiksi influenssa, bakteeripneumonia tai aspiraatio)
  • jotka ovat sairastuneet COVID-infektiolle altistumisen vuoksi määrätyn karanteenin aikana

       Erityisesti korostetaan seuraavien ryhmien tutkimista:

  • Oireiset terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijät (vasta 2.oireisen päivän jälkeen)
  • Oireettoman terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijän oireinen lähipiiri
  • Oireiset synnyttäjät
  • Oireiset iäkkäät henkilöt (yli 70-vuotiaat)
  • Vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat henkilöt:
      • Vaikea-asteinen sydänsairaus
      • Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
      • Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
      • Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
      • Vastustuskykyä heikentävä tauti kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva leukemia tai lymfooma (ei ylläpitohoito)
      • Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito)
      • Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat sairaalloinen ylipaino (BMI eli Body Mass Index yli 40) sekä päivittäinen tupakointi.
  1. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä (sairaalat, terveyskeskusten vuodeosasto, pitkäaikaishoidon ja hoivan toimintayksiköt) todetaan koronavirustartunta tai epäillään epidemiaa. Infektiolääkärin harkinnan perusteella erikseen määrättävistä tapauksista. Tämän harkinnan piiriin kuuluvat erityisesti epidemiaselvitykset, joissa arvioidaan myös näytteenottotarvetta oireettomien altistuneiden henkilöiden osalta
  2. Yhteiskunnan kriittisten toimintojen ja huoltovarmuuden ylläpitämiseen osallistuvat

  3. Muut kuin edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvat potilaat, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai joilla lääkärin arvion perusteella on aihetta epäillä koronavirustartuntaa; ripulissa voidaan ottaakin ulostenäyte

Näytteet tutkitaan joko THL:n laboratoriossa -> vastaus n. 1-2 vrk tai Satasairaalassa -> vastaus samana päivänä.

 

SOITA AINA ENSIN  FLUNSSAPKL:LLE puh 044 577 3396 JA SOVI NÄYTTEENOTOSTA !

22.4.2020 Margit Seppälä, yl, PoSa